Vaalikone.fi - Kuntavaalit 2012

HS.fi

Vaalikoneeseen

Kuntavaalit 2012 – Tulospalvelu »

Marttinen Kirsi Keskusta 858

Perustiedot


  • Puolue: Suomen Keskusta
  • Kunta: Helsinki
  • Ehdokasnumero: 858
  • Koulutustaso: Ylempi korkea-aste

Oma esittely


Olen 33-vuotias FM (englanti) ja yht.yo (valtio-oppi) ja toimin tällä hetkellä Keskustanaisten pääsihteerinä. Olen toiminut aiemmin mm. Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan pääsihteerinä (2009-2012) ja asunut useampaan otteeseen ulkomailla.

Minulla on monipuolista kokemusta luottamustoimista, mm. mm. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:ssä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa ja Suomen ylioppilaskuntien liitossa.

Olen aktiivinen musiikin harrastaja ja kulttuurin ja tasa-arvoasioiden puolestapuhuja.

Vaaliteemojani ovat:

Pyörätiet kuntoon
- toimivat ja turvalliset pyörätiet kattavasti koko Helsinkiin
- lisää pyöräparkkeja ja uusi kaupunkipyöräjärjestelmä

Kohtuuhintaista asumista kaikille
- lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja
-uusien asuntojen autopaikkojen maksujen kohdistaminen niiden käyttäjille
-autopaikkavaatimusten keventäminen, esimerkkinä Jätkäsaaren autoton talo

Sujuva julkinen liikenne
-poikittaisliikenne toimivaksi niin kantakaupungissa kuin kehillä,
esim. kehittämällä runkolinjoja
-sujuvuutta liikenteeseen ruuhkamaksuilla

Elävää kaupunkikulttuuria
- Baanan skeitattava kaupunkitaideteos, Taste of Helsinki,
Ravintolapäivä – lisää näitä!
- byrokratia ei saa estää uusien ideoiden toteuttamista
- kulttuuria ja palveluja kaikille – lähellä asuinpaikkaa

Vaalikonevastaukset


  • Suuri merkitys
  • Pieni merkitys

Kysymykset

1.Kuntaliitoskeskustelu on käynyt tämän hallituskauden aikana kuumana. Mikä olisi helsinkiläisen kannalta paras vaihtoehto?
Liitos Espoon, Kauniaisen, Sipoon ja Vantaan kanssa
Liitos Espoon, Kauniaisen, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kanssa
Liitos Vantaan kanssa
Ei mikään. Helsingin pitää säilyä itsenäisenä.

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Jos haluamme kehittää koko metropolialuetta, kuntaliitos on kannattava vaihtoehto. Kuntarajat tälläkin hetkellä tuntuvat jollain tapaa keinotekoisilta, sillä ihmiset työskentelevät, asioivat jne rajoista "välittämättä". On paljon kysymyksiä (asuminen, liikenne, kaavoitus..) joita pystyttäisiin suunnittelemaan ja toteuttamaan paremmin, jos tarkastelualueena olisi koko metropolialue, ei yksittäinen kunta. TOinen vaihtoehto on kuntarajat ylittävä yhteistyö juuri em. mainitsemieni kysymysten osalta.

2.Mitä mieltä olet väittämästä: Helsingissä pitäisi ottaa käyttöön niin sanottu pormestarimalli, jossa kaupungin johtajisto koostuisi valtuustokaudeksi valituista poliitikoista.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

En ole lyönyt kantaani lukkoon tämän asian suhteen. Toisaalta, nykyiset poliittiset virkanimitykset eivät ole mitenkään ongelmattomia ja lisäksi voisi ajatella, että kunnallisvaalien äänestystulosten tulisi näkyä myös kaupungin johtajiston valinnassa. Mielestäni asia vaatii vielä lisäpohdintaa ja erilaisten vaihtoehtojen miettimistä.

3.Helsinki nosti vuodeksi 2011 kuntaveronsa 18,5 prosenttiin. Kaupungin taloustilanne oli kuitenkin viime vuonna odotettua parempi ja tulos 280 miljoonaa ylijäämäinen. Mitä kaupungin pitäisi ensisijaisesti tehdä? Valitse yksi vaihtoehto.
Laskea kuntavero takaisin 17,5 prosenttiin.
Hillitä velanottoaan ja varautua tuleviin vuosiin.
Käyttää ylijäämä koulujen peruskorjausten kaltaisiin investointeihin.
Veroprosenttia pitää korottaa vielä enemmän, että tulevaisuudessa mahdollisesti häämöttäviin talousongelmiin voidaan varautua.
4.Uudenmaan kuntien enemmistö kannattaa noin 14 kunnan yhteishallinnon selvittämistä. Millainen kuntien metropolialueesta pitäisi tehdä?
Metropolialuetta ei tarvita.
Valta maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä on siirrettävä metropolille. Sille on annettava verotusoikeus.
Metropolialueesta on tehtävä löyhä yhteistyöelin, joka sopii asiat sopimuksilla.
5.Kaupunginhallitus päätti toukokuussa kaataa Helsinkiin kaavaillun Guggenheimin taidemuseon. Mitä tyhjäksi jääneelle Katajanokan tontille pitäisi mielestäsi tehdä?
Tontille pitäisi rakentaa Guggenheimin taidemuseo.
Tontille pitäisi rakentaa Helsingin uusi taidemuseo.
Tontti pitäisi valjastaa kansalaisten urheilulliseksi oleskelutilaksi, jossa olisi esimerkiksi pingispöytiä ja koripallokoreja.
Tontti pitäisi jättää tyhjäksi ainakin toistaiseksi.

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Vaikka Guggenheimissa eittämättä olisi potentiaalia tuoda suuria turisti- ja samalla rahavirtoja Suomeen, itseäni hankkeessa epäilytti eniten hurjat lisenssirahat, joita olisi jouduttu maksamaan. Helsingin kaupungin taidemuseot toimivat tällä hetkellä useassa eri pisteessä ja tarvetta yhdelle museorakennukselle olisi. Kysymys kuuluukin, että onko Guggenheim oikeasti ainoa vaihtoehto saada uudesta taidemuseosta kansainvälisesti kiinnostava?

6.Terveyskeskusmaksun poistaminen aiheuttaisi Helsingille noin 4 miljoonan vuosittaiset lisäkustannukset. Mitä mieltä olet väittämästä: terveyskeskusmaksu pitäisi poistaa.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Mielestäni terveyskeskusmaksua ei pidä kokonaan poistaa, mutta sen täytyy olla tasoltaan sellainen, että se ei estä ketään hakeutumasta hoitoon.

7.Hintasäännellyn Hitas-asuntojärjestelmän tarkoitus on tarjota kohtuuhintaisia omistusasuntoja ja myös valvoa, että asunnot pysyvät kohtuuhintaisina. Mitä mieltä olet väittämästä: Hitas-järjestelmä pitäisi purkaa.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Hitas-järjestelmän idea on hyvä, mutta se ei nykyisellään enää toimi tarkoituksessaan. Esim. osa Hitas-asuntojen omistajista omistaa useamman Hitas-asunnon, mutta ei itse asu yhdessäkään niistä. Järjestelmässä on useita ongelmia (järjestelmän kalleus, asuntojen epätasa-arvoinen kohdentuminen, järjestelmän hyväksikäyttö jne) joten mielestäni olisi hyvä selvittää, voisiko siitä jollain aikavälillä luopua. Vaihtoehtoisesti järjestelmää tulee kehittää.

8.Helsinkiin kaavaillaan runsaasti korkeita rakennuksia eli niin sanottuja tornitaloja. Torneja on suunnitteilla esimerkiksi Kalasatamaan, Pasilaan ja Jätkäsaareen. Minne torneja voisi mielestäsi rakentaa?
Kantakaupungin ulkopuolelle rakennettaville alueille, kuten Pasilaan ja Kalasatamaan.
Periaatteessa minne vain eli myös nykyisen kantakaupungin läheisyyteen.
Ei minnekään.

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Kantakaupungin talot eivät ole korkeita, enkä kovin kevyesti lähtisi rakentamaan tornitaloja kantakaupungin läheisyyteen.

9.Helsingin Energian tavoitteena on leikata päästöjään viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asennoitumistasi tavoitteeseen?
Päästöjä on vähennettävä, vaikka se nostaisi Helsingin Energian tuottaman sähkön hintaa reilustikin.
Tavoite on sinänsä hyvä, mutta päästötalkoot eivät saa näkyä liikaa energian hinnassa.
Tavoite on liian kova, tavoitteen toteuttaminen nostaisi sähkön ja energian hintaa liikaa ja vaikeuttaisi Helsingin Energian kilpailukykyä.
10.Kannatatko ruuhkamaksua Helsinkiin?
Kyllä
Ei

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Ruuhkamaksuja voidaan perustella monin tavoin, mm. liikenteen sujuvoittamisella ja ympäristönäkökulmalla. On arvioitu, että ruuhkamaksut on tehokkain keino siirtää yksityisautoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi. Esim. Tukholmasta ja Lontoosta on saatu paljon hyviä kokemuksia ruuhkamaksujen käytöstä (ruuhkien ja onnettomuuksien vähentyminen, matka-aikojen lyhentyminen). Tokihan ruuhkamaksujen käyttöönotto tarkoittaa sitä, että joukkoliikenteen tarjontaa tulee reilusti lisätä.

11.Kaupunginvaltuusto lyttäsi kesäkuussa Vallilanlaakson joukkoliikennekadun. Mitä pitkään valmistellulle hankkeelle pitäisi mielestäsi tulevalla valtuustokaudella tehdä?
Hankkeen valmistelu pitää käynnistää uudelleen niin, että alueelle voidaan rakentaa ensin bussiliikenteen ja myöhemmin myös raideliikenteen mahdollistava joukkoliikennekatu.
Hankkeen valmistelu pitää käynnistää uudelleen niin, että alueen vanhaan ratapohjaan luodaan maisemoitu ratikkareitti.
Ei mitään.

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Vaikea kysymys. Toisaalta on kiistatonta, että joukkoliikennekadun vaikutukset matka-aikaan olisivat suuret vuositasolla tarkasteltuna. Toisaalta, bussiliikenne kieltämättä tärvelisi Vallilanlaakson virkistysalueena. Ratikkareitti on ehkä ratkaisuna huono kompromissi, mutta silti esim. maisemallisesti ja muutenkin parempi vaihtoehto kuin bussiliikenteen tuominen.

12.Mitä mieltä olet väittämästä: Hämeentielle pitäisi rakentaa polkupyöräväylä, vaikka tila otettaisiin pois autoilijoilta.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Hämeentiellä pyöräily on nykyisellään vaarallista ja lähes mahdotonta, jos ei halua vaarantaa henkeään. Kannatan lämpimästi pyöräväylän rakentamista, vaikkakin se veisi tilaa pois autoilijoilta. Tärkeää on kuitenkin, että toteutus tehdään niin, että se on aidosti toimiva. Vaarallinen polkupyöräväylä ei ole tyhjää parempi.

13.Joillain Helsingin alueilla lähikoulu kelpaa vain alle puolelle perheistä. Mitä mieltä olet väittämästä: vanhempien oikeutta valita lasten koulu pitäisi rajoittaa?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Koulun valinnalle on monia syitä, mm. mahdollisuus tietyn kielen opiskeluun tai harrastuksen integrointi osaksi koulupäivää. Vaikka en "koulushoppailua" kannatakaan, syihin jotka siihen johtavat, täytyisi pohtia tarkemmin ja löytää siihen ratkaisuja. On kaikkien etu, että koulujen väliset erot ovat mahdollisimman pienet. Koulujen välisiä eroja tulee pyrkiä tasottamaan.

14.Helsingin väestöstä noin 10 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Mitä mieltä olet väittämästä: Helsinki on onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Maahanmuuttajien työllisyystilanne on huono. Yksi syy siihen on puutteellinen kielitaito, mikä vaikuttaa kotoutumiseen noin ylipäätään merkittäväksi. Mahdollisuuksia suomen (ja ruotsin) opiskeluun tulisi olla nykyistä enemmän. Mitään pikaratkaisuja asiaan ei ole, mutta kokouttamista voidaan varmasti monin tavoin kehittää.

15.Pitäisikö maahanmuuttajalasten osuudelle koululuokasta olla kiintiöt?
Kyllä
Ei

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

En kannata kiintiöitä, mutta jos maahanmuuttajalasten osuus koulussa on suuri, kouluille on taattava riittävät resurssit mm. kieltenopetukseen ja muuhun tarvittavaan erityisopetukseen. Vaikka maahanmuuttajalasten suuri osuus luokalla tuo varmasti haasteita opetukseen, on valitettavaa,. että se nähdään useissa keskusteluissa vain ja ainoastaan ongelmana.

Yleiset arvo- ja asennekysymykset

16.Kotikuntani palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Yksityistäminen ei ole mikään itseisarvo, eikä tarkoita automaattisesti laadukkaampia tai edullisempia palveluja. Toisaalta, en näe mitään syytä vastustaa yksityistämistä lähtökohtaisesti. Joissakin tapauksissa palvelujen ulkoistaminen voi olla järkevämpää, tehokkaampaa ja myös edullisempaa kuin niiden tuottaminen omin voimin.

17.Jos kunnassani tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata kunnallisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

kunnallisten palvelujen leikkaaminen kohdistuu useimmiten juuri heikompiosaisiin ja lapsiperheisiin.

18.Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Kyse ei ole mielestäni ihmisten lahjakkuuden tai ahkeruuden palkitsemisesta. Minusta on ok, että eri töistä maksetaan erilaista palkkaa (ovathan työn vaatimukset sekä työtehtävätkin erilaisia), mutta tavoitteena tulee olla tuloerojen kaventaminen. Tähän liittyy myös muita olennaisia kysymyksiä, kuten koulutuksen periytyvyys.

19.Nykyisen kaltaiset kunnalliset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä
20.Kotikuntani päätöksenteossa pitää vaalia perinteisiä suomalaisia arvoja.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Mitä ovat perinteiset suomalaiset arvot? Miten niitä pitäisi vaalia? Määrittelyjä on varmaan yhtä paljon kuin on määrittelijöitäkin, joten kysymys tuntuu hassulta.

21.Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Homo- ja lesboparien pitää saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Tämä on mielestäni tasa-arvokysymys. En näe, miksi ihmiset pitäisi asettaa epätasa-arvoiseen asemaan missään kysymyksissä sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

22.Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntani keskustaan, tarjous pitää hyväksyä.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Miksi ei? En tiedä, onko Helsingin keskusta juuri se paras paikka, mutta en näe lähtökohtaista syytä kieltäytyä.

23.Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Jälleen kerran pitäisi ensi määritellä, mitä on "tiukempi kuri". Uskon, että opettaja tekevät parhaansa "kurin" säilyttämiseksi. Olennaista on, että kouluilla on riittävät resurssit mm. erityisopetukseen, jotta yksittäiset erityistä huomiota vaativat lapset eivät vie yksittäisen koululuokan työrauhaa tai opettajan koko huomiota.

24.Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Vaikea vastata ilman konkreettista esimerkkia. Aika harvoin nämä kysymykset ovat näin mustavalkoisia.

25.Kaikessa kotikuntani päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa mieltä eikä eri mieltä
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä

Kirsi MarttinenKirsi Marttinen: ...

Vaikutuksia pitää arvioida, mutta kaikista hankkeista ei ole järkevää luopua, vaikka niistä olisikin ympäristölle haittaa. Haitat tulee kuitenkin pyrkiä minimoimaan.